Poju, tuo älykkyyden multihuipentuma.

Pojulla on tapana jahdata omaa häntäänsä. Se on aikas huvittavaa, sillä mikään muu koirista ei ole sitä koskaan tehnyt. Pari iltaa sitten Poju taas jahtasi häntäänsä, mutta pysähtyi ja otti seisonnan omalle hännälleen! Sen silmät liikkuivat, kun se tuijotti värisevää hännänpäätänsä. Ne kaksi hernettä korvien välissä raksuttivat hurjasti, kun se mietti miten tässä kuuluisi edetä. Mutta hyökkäys on paras puolustus. Nopea eteneminen hännälle ja siitä kunnon peräänmeno (nopeita pyörähdyksiä hännän perässä). Mitään niin huvittavaa en ole nähnyt pitkään aikaan. Kaikkea se jurvalainen perimä aiheuttaa.

Pojulla on ilmeisesti närästystä, ainakin kaikki "oireet" sopivat. Se syö pihalla kaiken mahdollisen, röyhtäilee, lipoo huuliaan ja tietenkin oksentaa syömänsä. Ei kivaa. Nyt kokeillaan närästyslääkettä, jos se vaikka auttaisi. Sen jälkeen täytyy miettiä, mikä närästystä aiheuttaa.